Kaupunginjohtajan blogi

Haapaveden kaupunki on lähtemässä mukaan Haapaveden, Kestilä, Piippolan Pulkkilan ja Rantsilan kuntaliitosselvitykseen. Kyseeseen voi tulla myös osan näistä kunnista kuntaliitos. Selvitysmieheksi ollaan nimittämässä Antti Mykkästä. Haapaveden kaupunginhallitus antoi asialle puoltavan lausunnon tiistaina. Erityisen hyvänä, näen että selvitysmieheksi ollaan saamassa Mykkänen, joka toimi ennen nykyistä tehtäväänsä Hannes Mannisen valtiosihteerinä. Hänellä on varmasti paras tietämys kuntaliitoksen selvittämiseen.

Aikataulullisesti päätökset asiasta pitää tehdä ensi vuoden maaliskuun loppuun mennessä, jotta ns. porkkanarahat saadaan mahdollisimman suurina. Selvitys on saanut tässä mielessä lisäaikaa, sillä isoimmat porkkanarahat jaetaan tänä vuonna päätöksen tekevien kuntien kesken, mutta me voimme tehdä päätökset tuossa aikataulussa.

Olen jo useamman päivän pohtinut mitä kommentoisin tai kirjoittaisin asiasta? Asia on hyvin tärkeä, mutta tässä vaiheessa siinä ei ole vielä kommentoitavaa. Yhden asian voin jo kuitenkin luvata, tulemme tiedottamaan asiasta kaupunkilaisia mahdollisimman hyvin.

Hyvää Pyhäinpäivää lukijoille.

Kuntapuolen palkkaratkaisu noudattelee yleistä palkkalinjaa ollen hivenen sen yläpuolella. Tällä hetkellä ratkaisematta on vielä Tehyn palkkausasiat. Vaatimukset ovat kovia ja työtaisteluna irtisanoutuminen on kova keino. Myös työnantaja puoli on ottanut kovan linjan. Toivottavasti ratkaisu saadaan ennen kuin irtisanoutumiset tulevat todeksi.

Jo nyt on nähtävissä, että ensivuoden talousarvion suunnittelu tulee olemaan erittäin vaativa tehtävä. Erityisesti tämän palkkaratkaisun osalta. Tiistaina Haapaveden kaupunginvaltuusto kokoontuu miettimään vuoden 2008 talousarviota. Tämän hetkinen tilanne näyttää vuosikatteen olevan miinuksella. Toisin sanoen tekisimme ensi vuonna syömävelkaa. Näin ei tietenkään voi pitkässä juoksussa olla. Mistä sitten löytyvät ratkaisun avaimet tähän kysymykseen?

Kuntapuolella usein huudetaan valtiota apuun, kun talous tiukkenee. Tällä kertaa siihen on kyllä perusteltu syykin. Eduskuntavaalien alla lupailtiin naisvaltaisille aloille palkankorotusta ja sille valtion tukea. Jotenkin se tukiosuus vain nyt jäi tulematta. Palkankorotukset kyllä näyttäisivät toteutuvan luvatulla tavalla. Valtionvarainministerin lupaama 150 miljoonan lisäsumma on hyvä alku, muttei se riitä kattamaan palkkojen tekemää lovea kuntien taloudessa. Valtion lisäosuuden vaatimista oikeuttaa myös se, että tämän hetkisestä palkkaratkaisusta hyötyy myös valtion verotulojen kasvun myötä.

Harmillista tässä palkkaratkaisussa on erityisesti se, että samalla kuin kuntien nettomenot kasvavat melko suoraan palkan noston verran, niin samalla kiihtyvä inflaatio syö palkansaajan hyödyn pois. Viimeisimmät tilastot kertovat, että inflaatio on jo kiihtynyt tehtyjen ratkaisujen myötä.

Tilastoista puheen ollen Haapaveden työttömyysprosentti on tällä hetkellä 4,8 %. Milloinkahan meillä viimeksi on ollut näin hyvä tilanne? Alamme lähestyä rakenteellista työttömyyttä eli käytännössä täystyöllisyyttä. Seuraava ongelma, joka aloittain on jo nähtävissä, on työvoimapula. Meidän kannalta on erityisen tärkeää varmistaa, että paikkakunnallamme säilyy riittävät määrät koulutuspaikkoja. Se on ainut keino varmistaa työvoiman saatavuus myös tulevaisuudessa.

Olin tiistai-päivän Turveteollisuuden liiton järjestämässä turvepäivässä. Seminaari vahvisti käsitystäni turpeen merkityksestä sekä Haapavedellä että valtakunnallisesti.

VTT:n tutkimuksen mukaan turpeen kysynnän voidan ennakoida kasvavan. Tätä selittää turvetta raaka-aineena käyttävien erilaisten energialaitosten rakentamishankkeet valtakunnassa. Monissa hankkeissa turve on pääasiallinen polttoaine.

Kysyntää näillä näkymin tulee lisäämään myös turpeen käyttö biomassana 2. sukupolven biopolttoaineiden tuotannossa. Siis suomeksi sanoen autoihin ja koneisiin voidaan jatkossa tankata turpeesta valmistettua polttoainetta. Tämä avaa ihan uusia näkökohtia, kun huomioidaan, että turpeeseen valtakunnassa varautunut energiamäärä on suurempi kuin Pohjanmeren öljyyn varautunut energiamäärä.

Huolenaiheitakin nousi esiin, päivän aikana kuulimme, että myös Ruotsissa nähdään samat epävarmuustekijät. Tulevaisuuden turpeen käytön uhkakuvat liittyvät päästökauppaan. Turvetta ei vielä maailmalla nähdä uusiutuvana luonnonvarana. Myöskään Suomen ehdottama määritelmä turpeesta hitaasti uusiutuvana biomassapolttoaineena odottaa täyttä hyväksyntää. Erityisen tärkeää vaikkapa ilmastonmuutosta ajateltaessa on huomioida elinkaariajattelumalli. Eli esim. kun turvetta verrataan öljyyn tai kivihiileen, tulee huomioida sen polttomisesta aiheutuvien päästöjen lisäksi myös sen keräämisestä ja kuljetuksesta aiheutuvat päästöt. Niin ja tärkeintä on huomata, että turvetta syntyy koko ajan lisää, toisin kuin öljyä tai kivihiiltä.

Turpeen nostoon liittyvät ympäristökysymykset puhuttivat myös seminaariväkeä. Positiivista oli kuulla, että meillä ollaan laatimassa Suo-ohjelmaa, jossa suunnitellaan sekä turpeen käyttöä, että muutoinkin soiden hyödyntämistä ja virkistyskäyttöä. Mukana projektissa on useita ministeriöitä ja järjestöjä.

Mielestäni yllättävää oli kuulla tutkimustietoa Suomen käytöstä poistettujen turvesoiden tilanteesta. Niitä ei olla vielä oikein osattu hyödyntää ja pääasiallisena syynä on, että muualta maailmasta tuleva tieto ei pidä paikkaansa Suomen olosuhteissa. Meidän turvesoiden jatkokäyttöä helpottaa esim. ravintoaineiden määrät. Näin ollen esim. ruokohelvestä etsitään uusia ratkaisuja käytöstä poistetuille turvesoille.

Mikä sitten on turpeen merkitys Haapavedelle? Esimerkiksi suoraan turpeesta tulevat työpaikkoja arvioidaan olevan noin 200 ja välillisesti tietysti vielä enemmän. Kyseessä on siis kaupungin kannalta hyvin merkittävä asia. Hyvin kaupunkilaisten näkökulmaa valotti sattumalta samaan suuntaan menossa ollut haapavetinen hiihtäjä: “Kaikkihan sitä nuorena oltiin turvehommissa, siis kaikki”. Se oli aika kuvaava kommentti!

Olen aina kannattanut varhaista puuttumista: Se on hyvä keino pitää asiat kunnossa ja hallinnassa. Pyrinkin levittämään ajattelumallia kaupunkiorganisaatiossamme:

Mitä tämä sitten oikeastaan tarkoittaa?

Käytännön esimerkki, josta meillä kaikilla on varmasti kokemusta: vähän irti oleva ruuvi pikkuhiljaa syö paikkaansa. Vähän ajan päästä sitä ei saa enää pysymään paikallaan ilman perusteellista korjausta tai isompaa ruuvia. Sama asia toistuu kaikkialla elämässämme. Näin asia on myös terveydenhuollossa, sairauteen pitää puuttua ensioireiden ilmaannuttua, eikä vasta sairauden edettyä sietämättömäksi. Vastaavasti esimerkki löytyy vaikka kiinteistön huollossa. Jonkin nurkan rapistuminen johtaa usein koko kiinteistön rapistumiseen. Mikäli nurkka olisi korjattu heti, ei näin pääsisi käymään. Puuttumalla heti estämme vakavammat seuraukset.

Jokainen meistä voi puuttua yhteen epäkohtaan kaupungissamme. Meillä on paljon roskia tienvarsilla ja pyöräteillä. Eivät ne siihen ole itsestään tulleet, vaan joku on aina ne siihen heittänyt. Huolehtimalla siitä, ettei itse heitä roskia maahan vaan roskikseen tilanne paranee. Vielä enemmän tehdään jos keräämme roskia kulkiessamme. Roska päivässä-liike kehottaa jokaista meistä ottamaan yhden roskan pois joka päivä. Haastankin samalla kaikki kaupunkilaiset tähän toimintaan. Asiasta löytyy lisätietoa seuraavalta nettisivulta: http://koti.welho.com/jpeltora/roskaliike.html

Näin meillä kaikilla on mahdollisuus tehdä kotikaupungistamme viihtyisämpi!

Hei

Olen aloittelemassa oman blogin kirjoittamista. Tavoitteena on kirjoittaa viikottain asioista, joita kaupungissa käsitellään tai muutoin mielenkiintoisista aiheista.

Aluksi kuitenkin ihan yleisiä ajatuksia kotikaupungistamme Olemme asunut Haapavedellä elokuusta 2004 lähtien, eli siis yli kolmen vuoden ajan. Sitä ei millään uskoisi, sillä tuo aika on mennyt siivillä. Haapavesi on mielestäni hyvä asuinpaikka. Täällä on hyvät kunnalliset palvelut ja meillä on hyvät mahdollisuudet harrastaa monipuolisesti liikuntaa, esimerkeinä vaikka uimahalli, jäähalli ja hyvä latuverkko. Luonto ihmisenä pidän myös tärkeänä että ympärillämme avautuu hienot metsät ja kalaisat vesistöt. Nythän on metissämme ruska-aika menossa ja luonto näyttää parastaan valmistautuessaan talveen. Metsässä kulkeminen, joko metsällä, tai ihan muuten vain on aina mukava kokemus. Niin ja marjoja on ollut koko kesän todella paljon.

Missä sitten mennään kuntapuolella. Paras-hanke on toimeenpanovaiheessa ja kaikenlaiset yhteistyökuviot kuntaliitoksiin asti on naapureiden kanssa esillä. Joka päivä saa lehdestä lukea kenen kanssa kukakin neuvottelee. Mukava nähdä mikä on tälle kaikelle sitten lopputulos. Uskon että kuntaliitoksia syntyy, mutta ennenkaikkea yhteistyö kaikilla tasoilla kuntien kesken lisääntyy. Pyrimme kaupunkina tiedottamaan asioiden etenemisestä mahdollisimman paljon. Näin kuntalaiset voivat osallistua itseään koskevaan päätökseen tekoon sen kaikissa vaiheissa.

Toivotan kaikille aurinkoisia syksyn päiviä!

Antti-Jussi Vahteala